Pienenä lisäyksenä eiliseen kirjoitukseen Nato-matkaoppaista: bongasin STT:ltä seuraavan uutisen eilisiltana. Pisteet tästä toimittajalle.

Tavallisen sukankuluttajan Nato-selvitys

Helsinki, 11.12. Politiikka stt 303

Eduskunnan yhteydessä toimivan Ulkopoliittisen instituutin Nato-raportti ei suinkaan ole ainoa selvitys aiheestaan. Samaan aikaan on ulkoministeriössä tekeillä selvitykset mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomeen sekä EU:n turvatakuista. Ulkoministeriön selvitykset liittyvät kiinteästi ensi vuoden turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, kun taas Ulkopoliittisen instituutin selvitys on siitä täysin erillään.

Ulkoministeriön Nato-selvityksen julkistamisesta kaikelle kansalle ei ole vielä varmuutta, mutta UPI:n selvitys on ainakin netissä tavallisen sukankuluttajan saatavissa.

UPI:n selvityksen alkusanoissa laitoksen johtaja Raimo Väyrynen korostaa, että raportti ei ota kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen.

Tutkimuslaitoksen 73-sivuinen tietopaketti onnistuu kohtuullisen hyvin tasapainottelemaan neutraalilla linjallaan, mutta raportin viimeinen virke särähtää tässä suhteessa varsin pahasti:

– Välttämätöntä keskustelua turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muutostarpeista ei voida käydä niin kauan kuin Nato on suomalaisessa yhteiskunnassa monille punainen vaate, raportissa kirjoitetaan.

Eikö aito ja dynaaminen keskustelu synny juuri siitä, että asioista ollaan eri mieltä – siitä, että jokin asia saattaa olla toiselle “punainen vaate”?

STT–TUOMAS SAVONEN
(STT)

 (lihavointi allekirjoittaneen)

Tismalleen. Upin selvitykseen liittyvä uutisointi on ollut harvinaisen yksimielistä. Paperia on pidetty neutraalina, vaikka totuus on jotain ihan muuta.

Aamu-tv:ssä puhuttiin taas tänään ulkoministeri Kanervan Nato-matkaoppaista. Meille on jo pitkään markkinoitu sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä. Suomalaisten kielteistä suhtautumista Natoon on pyritty tietoisesti muuttamaan positiivisemmaksi. Nyt asiantuntijat on valjastettu hallituksen Nato-reen eteen tehtävänään osoittaa liittoutumisen pakko. Uusia asiakirjoja syntyy kuin sieniä sateella. Tänään Eduskunnan ulkopoliittinen instituutti julkisti oman selvityksensä Natosta.

Kanerva puhui jo marraskuussa tulevista selvityksistä “matkaoppaina” Natoon. Nähdyn perusteella Kanervan ja kokoomuksen matkatoimisto pyrkii järjestämään ryhmämatkoja jatkossa ainakin Afganistaniin. Ennakkovaraajan etuna voi päästä myös aina niin eksoottiseen Iraniin.

Nato-oppaan suosittelemia kohteita voi tuskin kuitenkaan mikään varteenotettava matkatoimisto mainostaa. Niissä on epävakaat olosuhteet ja reissut saattavat muuttua matkoiksi iäisyyteen. Niistä palataan vain sinkkiarkuissa. Nato-matkailu ei ole myöskään kovin ekologista eikä eettistä, ottaen huomioon millaista vahinkoa se aiheuttaa kohdemaiden väestölle ja ympäristölle.

Suomen kannattaa jatkossakin järjestää enemmän meille paremmin sopivia valmiiksi räätälöityjä omatoimimatkoja rauhan ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Tällaisia reissuja ovat aiemmin tehneet muun muassa herrat Holkeri ja Ahtisaari kohteinaan Pohjois-Irlanti ja Kosovo. En näe mitään syytä miksi meidän tulisi muuttaa matkailutottumuksiamme huonompaan suuntaan. Rauhanpolitiikka ja panostaminen siviilikriisinhallintaan on Suomelle paras tie.

Tapa, jolla Suomen Nato-jäsenyyttä ajetaan eteenpäin, on hyvinkin tuttu. Tampereen yliopiston tutkijat Raimo Blom ja Harri Melin lanseerasivat Suomen talouspolitiikkaa ja sen markkinavoimavetoisuutta tutkiessaan välttämättömyysopin käsitteen. Välttämättömyysoppi tarkoittaa sitä, ettei politiikassa ole vaihtoehtoja. Sillä hallitus antaa itselleen synninpäästön vastuusta, koska hallituksen noudattama politiikka on “ainoa oikea” ratkaisu tilanteessa. 

Yhden vaihtoehdon tie on suomalaisille tuttu jo Kekkosen ja suomettumisen ajalta. Myös 1990-luvun alun EU-keskustelussa jäsenyyttä perusteltiin vastaavin keinoin. Puhuttiin “asemalle jäämisestä” mikäli EU-junaan ei hypätä heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Nato-kysymyksessä ja monessa muussa ajankohtaisessa asiassa välttämättömyyksiä on markkinoitu vanhaan malliin.

Nyt tehtaillaan Nato-selvityksiä, vaikka esimerkiksi kattavaa raporttia Afganistanin tilanteesta ei ole vieläkään putkahtanut julkisuuteen. Ulkoministeriön oma Nato-paperi ilmestynee vielä ennen joulua. Ei ole vaikea arvata, millaiseen lopputulemaan siinä selvityksessä päädytään.