Uusimmassa JHL:n jäsenlehti Motiivissa oli mielenkiintoinen juttu vuokratyövoiman käytöstä Oulun kaupungin laitoksissa.

Eniten vuokratyövoimaa Oulussa on kaupungin toimielimistä käyttänyt Oulun Ateria, joka on vuoden alusta asti toiminut nimellä Oulun Serviisi. Liikelaitos vastaa muun muassa päiväkotien ja koulujen ruokahuollosta, siivouksesta ja kiinteistönhuollosta.

Kaupunginhallitus sopi tammikuussa pelisäännöistä vuokratyövoiman käytössä. Päätöksen mukaan vuokratyövoiman hankinta hoidetaan yhteistyössä hankintatoimen kanssa siten, että ammattijärjestöt asettavat yhden edustajan hankinnan valmisteluun.

Jutussa haastatellun pääluottamusmiehen mukaan jää arvailun varaan, kuinka paljon ammattijärjestön edustaja pystyy lopulta vaikuttamaan tarjouspyyntöjen sisältöön ja työntekijän asemaan.

Kaupungin henkilöstövuokrausyritysten kautta hommaamien pätkätyöläisten asema on heikentynyt viime vuosina. Vuokratöitä kaupungin laitoksissa jo vuosia tehnyt Maija kertoo artikkelin kainalojutussa tilanteestaan. Työhön kutsuminen tapahtuu useimmiten epäinhimillisen lyhyellä varoitusajalla, henkilöstöetuja ei käytännössä ole lainkaan ja työttömyys- ja työssäolopäivien selvittäminen työvoimatoimistolle on hankalaa ja se aiheuttaa usein väliaikaisen tulottomuuden tilan. Maijan mukaan ”vuokratyönantajan puolta ei pidä kukaan, ellei hän itse jaksa tai pysty.”

Joissain äkillisissä ja akuuteissa tapauksissa vuokratyön käyttö on varmasti perusteltua. Nykyisessä tilanteessa vaarana on kuitenkin se, että vuokratyön käyttöä lisätään perusteettomasti. Kaupungin tulee työnantajana huolehtia siitä, että kaikki sen laitoksissa työskentelevät henkilöt voivat tehdä työtään inhimillisissä olosuhteissa.

YLE uutisoi eilen lakiehdotuksesta, jonka mukaan työnantajalla tulisi olemaan oikeus arvioida työnhakijoiden rehellisyyttä luottotietojen perusteella. Uutisen mukaan useammalla työnantajalla voi jatkossa olla oikeus tarkistaa työntekijänsä luottotiedot. Lakialoite tulee eduskunnan käsittelyyn maaliskuussa.

Ehdotus tuntuu oudolta. Mihin tietoja käytettäisiin loppujen lopuksi? Voiko pelkkien luottotietojen perusteella evätä ihmisiltä mahdollisuuden päästä tiettyihin työtehtäviin?

Suomessa on nykyisin tuhansia ihmisiä, jotka ovat joutuneet taloudellisen ahdingon takia ottamaan erilaisia pikavippejä ja muita lainoja. Moni on joutunut niiden takia yhä pahempaan kierteeseen. Luottotiedot ovat menneet ja velat painavat niskassa. Jos laki menee läpi, näiden henkilöiden asema tulee heikentymään entisestään, kun työnsaantimahdollisuudet kapenevat. 

Tilanteessa kannattaa myös muistaa se, että maassamme on yhä kymmeniä tuhansia ihmisiä, joiden luottotiedot ovat ikuisesti menneet kuralle lama-ajan henkilökohtaisten konkurssien takia. Vaara on se, että tämän lakialoitteen myötä näidenkin ihmisten mahdollisuudet nousta jaloilleen yli vuosikymmenen piinan jälkeen heikkenevät entisestään.

Mitä seuraavaksi? Häpeäpaalu torille velkaantuneita varten?