Oulun kaupunginvaltuusto päätti eilen joukkoliikenteen määrärahoista. Valitettavasti ympäristön ja kaupunkilaisten tasavertaisten toimintamahdollisuuksien kannalta erittäin tärkeissä joukkoliikenneasioissa mentiin taas metsään niin että varvikko vain ropisi. Vaikka valtuusto myönsi 120 000 euron korotuksen määrärahoihin, aikuisten kertalipun hinta nousee 2,90 euroon ja lasten lipun hinta 1,50 euroon. Lisäsumma takaa ainoastaan sen, että kuukausilippuihin ei tule korotuksia.

Tavallisen kertalipun hinta on jo pöyristyttävällä tasolla ja asettaa kaupungissa bussia käyttävät todella eriarvoiseen asemaan. Oulu käyttää edelleen aivan liian vähän rahaa joukkoliikenteeseen asukasta kohti. Valtuutettu Lyly Rajala totesi valtuustossa joukkoliikenteen toimivuuden olevan paljon kiinni siitä, mitä kaupunki on itse valmis siihen sijoittamaan. Tämä pitää tasan tarkkaan paikkansa. Nyt panostukset ovat surkuhupaisalla tasolla ja se tulee valitettavasti näkymään myös bussiliikenteen käyttöasteessa.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on oltava nykyistä reilusti edullisempi ja sitä kautta vetovoimaisempi joukkoliikenne. Tilanteessa ei riitä se, että kuukausilippujen hinnat pysyvät ennallaan. Lähtökohtana on oltava huomattava pudotus niin kerta- kuin kuukausilippujen hintoihin.

Joukkoliikenteen kunnallistaminen tai muuttaminen osuuskuntapohjaiseksi toiminnaksi voisivat olla toimivia ratkaisuja kurjistuvassa tilanteessa. Tällöin keskiöön nousisi palvelun käytettävyys voitontavoittelun sijasta.

Minua haastateltiin Oulun Ylioppilaslehden heinäkuussa ilmestyneeseen kaupunkijakelunumeroon. Sami Pekolan kirjoittama juttu “Kurkistus kansanvallan keskipisteeseen” löytyy Oulun Ylioppilaslehden sivuilta.

Moni kehui porvarihallituksen viime syksynä tekemää opintotuen korotusta historialliseksi. Uudistus oli tietysti kaivattu juttu, mutta sen käytännön vaikutukset jäävät valitettavan vähäisiksi, kuten alla oleva MTV3:n sivuilta bongaamani uutinen kertoo. 

Opintotukea vaivaa sama perusongelma kuin useimpia eläkkeitä ja toimeentulotukea. Sitä ei ole sidottu indeksiin. Nykyisellä inflaatiokehityksellä pienet korotukset on syöty hetkessä. Jos tuki sidottaisiin indeksiin, se ei laahaisi jatkuvasti nousevien elinkustannusten perässä.

Muutakin korjattavaa löytyy edelleen. Valtio ei ensi vuonnakaan maksa opintorahan asumislisää ympärivuotisesti eikä kohtele toisen asteen opiskelijoita yhdenvertaisesti muiden opiskelijoiden kanssa.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/08/686297

Korotus ei parantanut opintorahan ostovoimaa

Opintorahan korotus ei ole parantanut opiskelijoiden taloudellista asemaa.

Kasvava inflaatio ja yleinen hintatason nousu ovat syöneet opintorahaan elokuun alusta tullutta 15 prosentin korotusta, kirjoittaa sanomalehti Keskisuomalainen.

Lehden haastattelema opetusministeriön ylitarkastaja Virpi Hiltunen pitäisi opintorahan sitomista elinkustannusindeksiin hyvänä vaihtoehtona, sillä silloin opintorahan määrä tarkistettaisiin aina suhteessa yleiseen ansiotasoon ja elinkustannuksiin.

Viidentoista prosentin korotus opintorahaan merkitsee noin 40 euroa kuukaudessa. Edellisen kerran opintorahaa korotettiin 1990-luvun alussa.

Kalevassa kerrottiin tänään juhlallisin sanankääntein markettimoguli Toivo Sukarin seuraavasta kuningasideasta. Sukari puuhaa uutta Ideaparkkiansa Oulun naapuriin, Kiiminkiin. Hypermarketti on tarkoitus pykätä pystyyn aivan Oulun ja Kiimingin rajalle.

Ongelmia Toivo-sedän hankkeelle voi tosin (onneksi) tuottaa jo aiemmin lukkoon lyöty seudullinen yleiskaava, jossa tilaa ei peltomarketille ole luvattu. Tässä suhteessa mielenkiintoista on se, että Kiimingin kunnanvaltuusto nuiji jo läpi esisopimuksen Ideaparkin toteutumisesta maanantaina. Vaikutusvaltaisia ystäviä lienee siis hankkeen taustalla.

Toivottavasti yhteisesti sovittua yleiskaavaa ei lähdetä nyt sorkkimaan. Kiimingin Ideaparkin tarkoitus on imuroida Oulun ja lähikuntien keskustoista asiakkaat ja erikoisliikkeet. Tämän vuoksi se olisi kuolinisku usealle pohjoispohjanmaalaiselle pienyrittäjälle.

Ouluun on tulossa jo aikaisempien suunnitelmien perusteella yli 600 000 neliömetriä kaupallista liiketilaa, joka on ripoteltu ympäri laajaa kaupunkialuetta. Sukarin peltomarketti lisäisi turhaa liikennettä Kuusamontiellä ja näivettäisi entisestään Oulun, Kiimingin ja Haukiputaan keskustojen liiketoimintaa. 

Mielestäni kaupunkisuunnittelussa on lähdettävä nyt ja tulevaisuudessa täysin erilaiseen suuntaan. Suuria kauppaketjuja tukevat ja pelkästään yksityisautoiluun perustuvat peltomarkettikompleksit on unohdettava. Kaavoitusratkaisuissa on pyrittävä ympäristöystävällisiin ja pienyrittäjiä tukeviin lopputuloksiin.

Tuttu kaveri vinkkasi uudesta kuntavaalisivustosta, jossa ehdokkaat voivat esittäytyä äänestäjille ja keskustella vaaliteemoistaan ja esittää kannanottoja erilaisiin asioihin. Idea vaikuttaa erinomaiselta, toivottavasti projekti saa kunnolla tuulta siipiensä alle.

Vaalipaneeli.fi on tarkoitettu kunnallisvaaleissa ehdolla olevien henkilöiden vaalityön tekemiseen. Samalla suuri yleisö - äänestäjät - voivat seurata ehdokkaiden kannanottoja ja muodostaa näin perustellun mielipiteen ehdokkaastaan.

www.vaalipaneeli.fi