Oulussa aloitettiin vuoden 2007 syksyllä liikennöinti citybusseilla, jotka ajavat puolen tunnin välein kolmella linjalla lyhyttä kaupunkireittiä. Nyt hieman yli vuoden verran käytössä olleista citybusseista on käyty laajaa ja ajoittain kipakkaakin julkista keskustelua. Ohessa muutamia argumentteja sekä puolesta että vastaan.

Plussia: Matkustajia on kaupungin edustajan mukaan ollut ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 150 000, mikä on suurempi määrä kuin ennalta arvioitiin. Matkustajamäärä osoittaa, että linjoille on tarvetta. Alhaisempi lipun hinta (1,5 euroa) on ollut myös positiivinen ja oikea ratkaisu.

Miinuksia: Reitit on suunniteltu osittain väärin, joten ne eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla siirtymäliikennettä.  Pahimmat ongelmat ovat C-linjalla eli Limingantullin linjalla, jossa bussit ajavat usein tyhjillään.

Itse kehittäisin jatkossa citybussiliikennettä seuraavalla tavalla:
1) Vakituiset vuorot ruuhka-aikoihin. Eli silloin ajetaan aikataulun mukaisesti, kun käyttöaste on tarpeeksi suuri. Painopisteen on oltava Heinäpää-Tuira-Intiö-Raksila -alueella.
2) Muina aikoina liikennettä kehitetään tilausliikenteen suuntaan. Hyvä malli löytyy Helsingistä, jossa kaupunginosien postinumeroiden mukaan merkityt Jouko-palvelulinjat korvasivat perinteiset palvelulinjat tämän vuoden alussa. Jouko-bussit ajavat kiinteitä linjoja päivisin ja ovat tarvittaessa myös tilattavissa puhelimitse käyttöön tarpeen mukaan. Vastaava malli toimisi epäilemättä myös Oulussa.

Oulun kaupungin luottamustoimet vuosiksi 2009-2012 vahvistettiin eilen uuden kaupunginvaltuuston kokoonnuttua ensimmäistä kertaa. Toimin liikuntalautakunnassa ensin varajäsenenä vuodet 2009-10 ja sen jälkeen varsinaisena jäsenenä vuosina 2011-12.

Kokouksessa hyväksytty esitys luottamustoimien täyttämisestä vuosiksi 2009-2012 löytyy kokonaisuudessaan Oulun kaupungin verkkosivuilta.

Hyviä uutisia: Maailma juhlii tänään! Bailut käynnistyvät noin klo 19 Suomen aikaa Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin poistuessa takavasemmalle kansainvälisen politiikan näyttämöltä. Juhlaväkeä riittää, sillä pelkästään netin suositulla Facebook-sivustolla tapahtumaa on ilmoittautunut juhlimaan yli puoli miljoonaa ihmistä ympäri maailman.

Otsikko viittaa Bushin lentotukialuksen kannella pitämään kuuluisaan puheeseen toukokuussa 2003. GWB ilmoitti tuolloin Irakin sodan päättyneen Yhdysvaltain ja sen liittolaisten kunniakkaaseen voittoon. Alukselle levitetyssä julisteessa luki “Mission Accomplished” eli tehtävä suoritettu. Tuon päivän jälkeen Irakin sodan takia on kuollut  välittömästi tai välillisesti satoja tuhansia ihmisiä. Eräiden arvioiden mukaan kuolonuhrien määrä on jopa miljoona. Joukossa on mukana USA:n armeijan ja koalition yli 4 000 kaatunutta sotilasta.

Bush on myöhemmin pahoitellut ennenaikaisten voitonjuhlien pitämistä, mutta ei kuitenkaan koe tehneensä ratkaisevia virheitä presidenttikautensa aikana. Viime viikolla viimeisen lehdistötilaisuutensa pitänyt väistyvä presidentti ei esimerkiksi usko, että hänen hallintokautensa aikana Yhdysvaltojen suhteet muihin maihin olisivat millään tavalla heikentyneet. Koomista on, että heti perään Bush kuitenkin muistutti alamaisiaan siitä, että viholliset vaanivat yhä Yhdysvaltoja. Pahan akseli on yhä olemassa ja sen vaara vapaalle maailmalle on välitön.

Myös Valkoisen talon verkkosivuja lukiessa vaikuttaa siltä, että ainakin Bush tukijoineen ajattelee presidenttikautensa menneen varsin putkeen. Kukapa tosin omaan pesäänsä kusisi. Lista on silti tragikoomista luettavaa.  Bushin saavutuksia käsittelevässä osiossa todetaan presidentti George W. Bushin valtakauden olleen eräs “modernin ajan suurimmista menestystarinoista”.

Bushin saavutukset ovat toki mittavat, tosin kielteisessä mielessä. Historia tulee muistamaan “Dubyan” eräänä Yhdysvaltain kehnoimmista ja vihatuimmista nokkamiehistä. Terrorismin vastaisen sodan tuhoava voima on raunioittanut Irakin ja Afganistanin ja tehnyt miljoonien täysin viattomien ihmisten elämästä helvettiä.

Myös sisäpolitiikassa ja taloudenpidossa homma on mennyt täysin reisille. Jenkkilän perustuslaista tehtiin vessapaperia kansalaisoikeuksia rajusti rajoittavan Patriot Actin myötä. Talouspuolella tehtiin myös kyseenalaista historiaa. Bushin hallinnon astuessa valtaan kahdeksan vuotta sitten USA:n budjetti oli 5 biljoonaa dollaria ylijäämäinen. Barack Obama lähtee puolestaan rakentamaan uutta alkua viitisen biljoonaa pakkasen puolelta Bushin vedettyä ystävineen maan talouden täysin kuralle. Bush jättää Obamalle myös ennätyksellisen velkataakan. Tässä kuussa Yhdysvaltain valtionvelka ylitti maagisen 10 biljoonan (10 000 000 000 000) dollarin rajapyykin, kun vuonna 2001 velkaa oli kertynyt tähän nähden vasta vähän yli puolet. Mission Accomplished.

Yhdysvalloissa on pohdittu viime viikkoina sitä, kuinka korkealle Bush lopulta nousee maan surkeimpien presidenttien rankingissa. Listalta löytyy useita antisankareita. Edellisellä vuosisadalla kyseenalaista kunniaa niittivät muun muassa niin Watergate-skandaalissa ryvettynyt Richard Nixon kuin hirvittävässä Vietnamin sodassa ennätystason body countin nimiinsä kerännyt Lyndon B. Johnson. Bush tulee sijoittumaan tässä rankkauksessa korkealle.

Millainen tulevaisuus sitten vapaan maailman johtovaltioksi itseään tituleeraavalla USA:lla on edessään Bushin tuhoisan ajanjakson jälkeen?  Ihmiset uskovat inhimillisemmän aikakauden koittavan Barack Obaman valinnan myötä. Guantanamon vankileirin sulkemista suunnitellaan, Irakista vetäydytään ja ehkä Jenkkilä saadaan mukaan myös Kioton ilmastosopimukseen.

Positiivisella, mutta varsin perinteisellä amerikkalaisella katteetonta retoriikkaa pursuavalla höttökampanjalla vallankahvaan noussutta Obamaa ei käy kuitenkaan kateeksi. Talousongelmat ovat giganttisella tasolla ja edellä mainittujen lupausten toteuttaminen ei ole helppo tehtävä.

Obama-kuume on tarttunut vahvasti myös eurooppalaisiin. Suomessa Obaman valinta vaikuttaa varmasti ainakin Nato-keskusteluun. Obaman naamalla on helpompi myydä sotilasliittoa myös suomalaisille, vaikka todellisuudessa esimerkiksi sekavan Afganistanin operaation luonne ei presidentin vaihtumisen jälkeen tule juurikaan muuttumaan.

Lopuksi takaisin vielä päivän juhla-aiheeseen. Ainoa asia, mitä jään itse kaipaamaan GWB:n presidenttikaudesta, on nilviäisen harjoittama tahaton tilannekomiikka. Käsittämättömiä lausuntoja ja kommentteja on kuultu tämän tästä. Tänään aionkin korkata oluen ja katsoa juhlapäivän kunniaksi vielä videot parhaista bushismeista. Aloittaa voi vaikka Jimmy Kimmel Show’n kimaralla.

Ydinverkosto järjestää Oulussa 24.1. mielenosoituksen Pohjois-Suomen ydinvoima- ja uraanikaivoshankkeiden kaatamiseksi. Lisätietoja mielenosoituksesta löytyy Ydinverkoston sivulta.

Mielenosoitus on erittäin ajankohtainen juuri nyt, sillä Fennovoima jätti eilen oman periaatepäätöshakemuksensa ydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen. Ydinvoimalan vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ovat Ruotsinpyhtää, Pyhäjoki ja Simo.

Yhtiön harjoittama ankara lobbaus on tuottanut hyvin tulosta eduskunnassa, sillä Fennovoima on ydinvoimamyönteisten kansanedustajien suosikki mahdollisen kuudennen ydinvoimalan rakentajaksi. Kauppalehden Talousuutisten kyselyssä Fennovoima sai taakseen tukijoita laajasti kaikista eduskuntaryhmistä.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Fennovoimalta puuttuu ydinvoimahakemuksessa tarvittavia perustietoja kuten selvyys laitosten ja ydinjätteen sijoituspaikoista. Ympäristövaikutusten arviointi on myös kesken.

Luonnonsuojeluliitto pitää Fennovoiman periaatepäätöshakemuksen jättämistä ennenaikaisena, koska ympäristövaikutusten arviointi on kesken. “Hakemuksen tekeminen yhtä aikaa kolmelle hyvin erilaiselle sijoituspaikalle kuvaa hakemuksen heikkolaatuisuutta”, luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola toteaa.

Vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, että hyvinvoinnin uranuurtajana tunnetun taloustieteilijä John Maynard Keynesin (1883-1946) opit oli jo lopullisesti heitetty roskakoriin. Talouspolitiikkaa on viime vuosina maailmalla tehty lähinnä Chicagon koulukunnan ultramodernin markkinatalouden opein, joiden mukaan poliittisten päätöksentekijöiden roolia tulee rajusti rajoittaa talouspolitiikassa.

Keynesin ajatukset perustuivat 1920-luvun massiivisen globaalin laman kokemuksiin. Keynesin mukaan lama osoitti, että valtion on säädeltävä taloutta vahvemmin. Keynes uskoi myös tuloerojen tasoittamiseen.

Uhkaavan uuden globaalin laman myötä herra Keynes oppeineen on kaivettu jälleen esiin naftaliinista. Vasemmistoliiton vaatimukset vahvemmasta elvytyspolitiikasta saivat tänään vastakaikua pääministeri Vanhasen ehdotettua varsin mittavaa elvytysohjelmaa Suomelle. Vanhasen puheenvuoro oli jopa poikkeuksellinen porvarihallituksen aiemmat linjaukset huomioon ottaen. Pääministeri vaati valtiolle vahvempaa roolia. “Valtio on talossa isäntä, joka luo pelisäännöt markkinoille”, sanoi Vanhanen.

Epämääräiseksi jäi kuitenkin pääministerin vaatimus siitä, että valtio ei saa elvytyksellään rikkoa markkinatalouden periaatteita. Onko aallonpohjasta nousun jälkeen edessä jälleen paluu vanhaan? Meininki on tähän asti ollut sitä, että yritykset käärivät nousukauden voitot ja taantuman tullessa huudetaan valtiota hätiin. Suuryritykset romahtavat ongelmineen valtion hoivattavaksi ja veroalen myötä rapautuneella veropohjalla ne pitäisi nostaa taas jaloilleen.

Juuri veropolitiikka muodostaa toisen ongelman. Vaikka myös hallituksen piirissä on vihdoin herätty elvytysvaatimuksiin, valtionvarainministeriössä pidetään itsepintaisesti kiinni suunnitellusta veroalesta. Verojen keventäminen taantuman oloissa on kuitenkin harvinaisen tehotonta elvyttämistä. Luvassa lienee pienimuotoinen hallituskriisi tämän asian tiimoilta.

Joululoma alkaa kääntyä hiljalleen loppusuoralle ja edessä on paluu sorvin ääreen. Uuden vuoden alla pidettiin Oulun Vasemmistoliiton yleiskokous, jossa päätettiin tulevan valtuustokauden luottamustoimista. Minut valittiin jaetulle kaudelle liikuntalautakuntaan. Vuosina 2009–2010 toimin lautakunnassa varajäsenenä, jonka jälkeen nousen varsinaiseksi jäseneksi vuosiksi 2011–2012.  Lautakuntapaikat vahvistetaan virallisesti 19.1.

Lautakuntatyötä tullaan seuraamaan tiiviisti tässä blogissa. Liikuntalautakunnan tulevaisuuden haasteisiin kuuluu erityisesti tilaaja-tuottaja -mallin laajentuminen koskemaan liikuntaviraston toimialaa.

Peruslinjaukseni liikuntalautakuntatyöhön ovat selkeät. Jatkossa liikuntapalveluja on kehitettävä laaja-alaisesti kaikkien oululaisten tarpeita vastaavaksi. Hyviä keinoja tähän löytyy useita. Yksi niistä on monipuolisen liikuntaharrastamisen työssäkäyvälle mahdollistavan liikuntasetelijärjestelmän laajentaminen koskemaan myös eläkeläisiä ja työttömiä. Myös nuorten liikuntamahdollisuuksia on entisestään parannettava unohtamatta kuntoliikunnan tarpeita.

 Jalkapallokolumnien arkistoa on jälleen päivitetty. Kolumnit ja vihjeet löytyvät nykyään myös uudistuneilta Kansan Uutisten verkkosivuilta. Vakioveikkausta harrastavien kannattaa seurata vihjeitä, sillä viime syksynä kolumnistit osuivat peräti kahdesti kultasuoneen. Sekä Elina Vainikainen että Pasi Palmu täräyttivät kertaalleen 13 oikein.