Kokoomuksen eurovaaliehdokas Ari Vatanen vastasi kuluneen viikon äänekkäimmästä aivopierusta. Rallikuskin mukaan ihminen ei aiheuta ilmaston lämpenemistä eikä voi vaikuttaa siihen. Vatasen mielestä ilmastonmuutos on “marxilaisuuteen ja Neuvostoliittoon pettyneen vihreän liikkeen keksimää syyllistämistä.”

Brömistelijän tokaisut olivat koomisuudessaan todella pudottavia, mutta silti täytyy ihmetellä, millaisia ehdokkaita ainakin ohjelmatasolla ilmastonmuutokseen vakavasti suhtautuva puolue riveihinsä haalii.

Sama kysymys tuli mieleen viime viikolla, kun luin oululaisen Forum24-lehden välissä ilmestyneen kokoomuksen vaalilehden tekstejä aiheesta. Lisäpanostuksia uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöä ei ehdokkaiden mielestä tarvita, sillä iki-ihana ydinvoima ratkaisee kaikki energiakysymykset kertaheitolla, kunhan muistamme näyttää vihreää valoa kerralla kaikille kolmelle voimalahankkeelle.

Nämä kommentit kuvastavat hyvin hallituksemme suhtautumista ilmasto-ongelmaan. Olin viime viikonloppuna Turussa Vasemmistonuorten liittokokouksessa, jonka yhteydessä järjestettiin Eurooppa-foorumi. Luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius puhui seminaarissa hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta, jossa on sitouduttu mitättömiin 5-10 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.

Stranius nosti puheenvuorossaan esiin muiden Pohjoismaiden tavoitteet päästövähennysten suhteen. EU:n ilmastokokousta joulukuussa isännöivä Kööpenhamina pyrkii olemaan tulevaisuudessa maailman ensimmäinen hiilineutraali pääkaupunki. Ruotsissa hallitus on puolestaan sitoutunut 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä.

Mahdollisuuksia uusiutuvan energian lisätuotantoon kyllä löytyy. Finbion tuoreessa uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia käsittelevässä julkaisussa todetaan esimerkiksi tuulivoiman osalta kasvumahdollisuuksien olevan vähintään 2,5-kertaiset julkisuudessa esillä olleeseen 2 000 MW:n (vuoteen 2020 mennessä) tavoitteeseen verrattuna. Jos yritysten suunnittelemista tuulivoimahankkeista toteutetaan suurin osa, päästään 5 000 – 6 000 MW:n kapasiteettiin kymmenen vuoden kuluttua. Tämän tavoitteen toteutuminen vaatii tietysti valtiolta nykyistä laajempaa tuotantotukijärjestelmää, syöttötariffeja ja tuotekehitystukea. Yritykset ovat valmiina sitoutumaan. Nyt kysymys on lähinnä poliittisesta tahdosta.

Linkkejä:
Suomen luonnonsuojeluliitto odottaa Ban Ki-moonilta ja Suomelta ilmastojohtajuutta
Finbio ry.

SAK:n uunituore puheenjohtaja Lauri Lyly kutsuu tänään julkisuuteen tulleessa tiedotteessaan prekariaatin edustajat mukaan keskustelemaan pätkätyöläisten edunvalvonnan kehittämisestä.

Uudet avaukset eivät jääneet siis toukokuun alussa tullesseen vaatimukseen 1500 euron minimipalkasta. Suunta näyttäisi muuttuneen keskusjärjestössä. Mielenkiintoista on nähdä, johtavatko nämä oikeansuuntaiset avaukset käytännön toimenpiteisiin ja millaisia ne tulevat olemaan.

Ohessa lainaus Lylyn tiedotteesta:

SAK:n tavoitteena on taata kaikille kunnollinen ja mielekäs työ, jolla elää. Se vastannee myös prekariaatin toiveita. Pätkätyöntekijöiden toimeentulon turvaamiseksi ammattiyhdistysliike on ajanut mm. pätkätyöntekijöiden työttömyysturvan parantamista, palkkaverotuksen keventämistä pienituloisilta, lisää työmahdollisuuksia ns. poolimallin avulla ja osittaisen hoitorahan korottamista. Yhteistyössä prekariaatin kanssa voisimme löytää uusia aloitteita ja linjauksia pätkätyöntekijöiden aseman kohentamiseksi. Toivottavasti he kuulevat kutsumme.

Tiedote löytyy kokonaisuudessaan tämän linkin takaa: http://www.sak.fi/suomi/ajankohtaista.jsp?id=33311&location1=1&sl2=2&ao=tiedotteet&lang=fi