Pohjolan Voima Oy:n Pekka Ottavainen penäsi kirjoituksessaan (Kaleva 16.8./Lukijan sivu) vilkasta keskustelua uusista ydinreaktorihankkeista. Ottavaisen mukaan Suomen energiatalouden ongelmat voidaan pitkälti ratkaista ydinvoiman lisärakentamisen avulla.

Energiantuotannon suunnittelu vaatii pitkäjänteisyyttä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tekemän selvityksen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana tehtävät energiaratkaisut määrittelevät maailman energiatuotannon suunnan seuraavan 60 vuoden ajaksi. Myös Suomen täytyy tähytä kauas tulevaisuuteen ja laatia pitkän tähtäimen energiapolitiikkaa koskeva suunnitelma.

Toisin kuin Ottavainen toteaa, ilmastonmuutosta ei ydinvoimalla torjuta. IEA:n mukaan reaktoreita rakentamalla saataisiin aikaan vain noin viisi prosenttia ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavista päästövähennyksistä. Pelkästään tämä vähennys edellyttäisi seuraavien 20 vuoden aikana noin 350 uuden ydinvoimalan rakentamista eri puolille maailmaa – skenaario, joka ei ole millään tavalla realistinen. Riskit olisivat hurjat ja hyöty mitätön. Ydinvoimalla ei voi siis olla roolia pitkän tähtäimen energiapolitiikassa.

Ottavainen nostaa kirjoituksessaan tulevaisuuden tärkeäksi tavoitteeksi energiaomavaraisuuden. Ydinvoimalla todelliseen omavaraisuuteen voidaan päästä ainoastaan siinä tapauksessa, että polttoaineena tarvittava uraani louhitaan kotimaisista kaivoksista ja tuotannossa syntynyt ydinjäte loppusijoitetaan Suomen maaperään.

Kansalaisilta ei löydy kannatusta näille toimenpiteille. Mittavia ympäristötuhoja aiheuttavaa uraanikaivosta ei kukaan halua takapihalleen, puhumattakaan ydinjätteen loppusijoituspaikasta. Väkevästi omaa näkemystään lobbaavat ydinvoimayhtiöt ovat olleet harvinaisen vähäsanaisia näiden ongelmien suhteen.

Ydinvoima ei ole myöskään taloudellisesti järkevä ratkaisu. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää Olkiluodon voimalahanketta, jonka kustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Uutta hanketta mainostettiin Kioton sopimuksen päästövähennystavoitteilla, jotka piti ydinvoiman avulla saavuttaa edullisesti.

Toisin on käynyt. Tavoitteiden saavuttamisessa Olkiluodosta ei ole mitään apua ja kaiken kukkuraksi hankkeen myöhästyminen tulee maksamaan sähkön käyttäjille vähintään kolme miljardia euroa. Lopullista hintalappua ei tiedä vielä kukaan tässä vaiheessa.

Ratkaisu energiakysymykseen löytyy energiatehokkuuden lisäämisestä ja uusiutuvista energiamuodoista. Mahdollisuuksia uusiutuvan energian lisätuotantoon kyllä löytyy. Tämän potentiaalin valjastaminen laajamittaiseen käyttöön vaatii tietysti valtiolta nykyistä laajempaa tuotantotukijärjestelmää ja syöttötariffeja.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole tulevaisuutemme kannalta pitkäjänteinen ratkaisu. Tämä kohtalokas uhkapeli ei voi johtaa hyviin tuloksiin. Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta olisi järkevämpää panostaa välittömästi uusiutuviin energiamuotoihin ja ryhtyä todellisiin toimiin energiankulutuksen kasvun pysäyttämiseksi.

Kirjoitus on julkaistu Kalevan Lukijan sivu -palstalla 20.8.2009

Huom. Tilanpuutteen vuoksi uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuuksien tarkempi tarkastelu jäi tästä pois. Katsotaan, miten keskustelu kehittyy lehdessä - varmaankin jonkin vastineen joutuu vielä lähettämään aiheesta

Shokki: Olen antanut rahallista vaalitukea kansalliselle kokoomukselle viime eduskuntavaalien alla. Niin olet sinäkin. Asia paljastui viikonloppuna, kun julkisuuteen tuli tieto Suomen valtion 14-prosenttisesti omistaman Sampo-konsernin mittavasta tuesta puolueelle. Jokainen veronmaksaja on siis ollut mukana tukemassa Suomen Toivon matkaa kohti vaalivoittoa, riippumatta siitä, mitä puoluetta äänesti. Kokoomusta koko rahalla – melkoisen kokomusta todellisuus.

Asian tultua julkisuuteen Jyrki Katainen ilmoitti, että kukaan ei ole vaatinut kokoomukselta vastiketta puoluetuesta. Ei varmasti olekaan erikseen vaatinut, sillä asia on päivänselvä jo muutenkin. Mikään tuki ei tässä maailmassa ole täysin pyyteetöntä. Rahan jakamiseen liittyy aina jokin motiivi.

Epäilyksiä herää usean asian suhteen. Käynnissä on esimerkiksi mittava finanssisijoittamiseen liittyvä lakiuudistus, joka hyödyttää juuri Sampo-konsernin tapaisia instansseja. Kokoomusvetoisessa valtionvarainministeriössä kaavaillaan muutoksia sijoitusrahastolakiin, jolloin verovapaa ja anonyymi sijoittaminen Suomeen olisi mahdollista. Kyseessä on veroparatiisilainsäädäntö, jonka suunnittelu on jokseenkin käsittämätöntä nykyisessä tilanteessa, jossa veronkiertoa tulisi kotimaisin ja kansainvälisin toimin pikemminkin suitsia. Vain veroparatiisit kuriin laittamalla voidaan estää tulevaisuuden talouskriisit.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kuvasi tiedotteessaan lahjoitusta törkeäksi. Sitä se juuri onkin. Arhinmäen mielestä kansalaisten kannalta on nyt äärimmäisen tärkeää tietää, kuka on tehnyt Sampo-konsernissa päätöksen kokoomukselle annetusta jättituesta.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan vastuussa asiasta on yksin Sampo-konsernin silloinen johtaja Björn Wahlroos, joka päätti myös lahjoituksen koosta. Wahlroos päätti siis yksin siitä, että veronmaksajien rahoja käytetään jonkin puolueen tukemiseen! Läpinäkyvä ja demokraattinen päätöksenteko, missä pelaa? Viimeistään nyt on siis selvää, että korruptioskandaalin ohella myös valtion omistajaohjauksessa on valtavia aukkoja.

Koko episodi on uusi surkea luku vaalirahoitusskandaaliin, jonka loppua ei ole näkyvissä. On selvää, että nyt paljastuneet lahjoitukset ovat vain jäävuoren huippu. Lisää lokaa on luvassa niin pitkään kuin puolueet panttaavat vaalirahoitustaan lainsäädännön perustuessa niiden omaehtoiseen tulkintaan lahjoituksista. Ilman nykyistä selvästi tiukempaa vaalirahoituslakia, jossa jokainen lahjoitus on julkinen, parlamentaarisen demokratian uskottavuus murenee yhä pahemmin.