Kirjoitus on julkaistu Kalevan Lukijan sivulla 22.6.2010.

Oulun ja Lapin kokoomusnuorten Toni Onatsu ja Samu Seppänen esittivät Kalevassa 14.6. rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle. Kirjoittajien mielestä taloudellinen tehokkuus ja palvelun laatu paranisi kilpailun myötä. Arvio horjahtaa kuitenkin pahemman kerran sivuraiteille.

Kilpailun avaamiseen liittyvät kustannussäästöt ovat lähinnä myytti, josta ei ole esitetty vedenpitävää todistusaineistoa. Esimerkiksi yksikään yksityinen firma ei tule raideliikenteeseen tekemään tappiota kaatamalla rahaa rataverkon kunnostamiseen. Tämä työ jää joka tapauksessa julkisen sektorin hoidettavaksi myös jatkossa.

Taloudellisesti kannattavaa junaliikennettä löytyy Suomessa lähinnä pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä ja muutamilta ruuhka-Suomen reiteiltä. Kilpailun avaamisen myötä saatava lisätehokkuus tarkoittaisikin sitä, että lisäarvo otettaisiin joko heikentämällä palvelun laatua, nostamalla lippujen hintoja tai leikkaamalla työntekijöiden palkoista. Eivät yksityiset firmat pyrkisi mukaan rautatiebisnekseen hyvää hyvyyttään, vaan tahkotakseen rahaa.

Tällä hetkellä VR vastaa valtakunnan laajuisesti rautateiden henkilöliikenteen kattavuudesta ja palveluista. Kilpailun avaamisen ja yhtiön mahdollisen pilkkomisen jälkeen mikään taho ei enää vastaisi näistä asioista. Seurauksena olisivat palvelun tason heikentyminen ja kaluston kunnon laskeminen. Tämä ilmiö on nähtävissä, kun tarkastellaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun kilpailutettua bussiliikennettä.

Rautatieliikenteen ongelmien likasankoa on turha kaataa yksin VR:n niskaan. Suurimmat syyt viimeaikojen ongelmiin johtuvat pääosin ratojen huonosta kunnosta ja kapasiteetin puutteesta. Tämän toteavat myös Onatsu ja Seppänen. Kirjoituksessa mainitut routavauriot ja muut ongelmat korjataan lisäämällä julkista rahoitusta.

Tarvitaan pitkäjänteisiä valtion investointeja rataverkkoon. Tämän hetken tilanne tällä osa-alueella on täysin kestämätön. Edes elintärkeä Oulu-Seinäjoki -hanke ei etene puutteellisen rahoituksen vuoksi. Kuvaavaa on se, että VR on joutunut laittamaan omia rahojaan rataosuuden korjaushankkeeseen.

Kilpailun avaaminen ei lisää junaliikenteen kapasiteettiä. Mikäli nykyisellä rataverkolla operoi jatkossa useampi toimija, liikenteen sujuvuuteen liittyvät ongelmat tulevat lisääntymään. Kun liikenteestä vastaa yksi toimija, kalustoon ja henkilöstöön liittyvät edut ovat kiistattomia.

Rautatieliikenne on yhteiskunnan tärkeä peruspalvelu, joka tulee järjestää koko maan kattavasti ja laadukkaasti. Uskomme, että henkilöliikenne on viisainta järjestää nykymuotoisena. Palvelun laatua ja uusia innovaatioita, kuten joustavaa hinnoittelua, voidaan parhaiten kehittää tällä tavalla.

Jaakko Alavuotunki, kansanedustajan avustaja, Oulun kaupungin varavaltuutettu (vas.)

Olli Kohonen, Pohjois-Pohjanmaan Vasemmiston toiminnanjohtaja

Olen aiemmin kirjoittanut tässä blogissa shokkidoktriinista, joka mahdollistaa radikaalit yhteiskunnalliset uudistukset kriisin uhan varjolla. Samassa yhteydessä on puhuttu siitä, kuinka pankkien ja sijoittajien leikkirahatalouden aiheuttamaa talouskriisiä käytetään keppihevosena julkisen talouden ja verokertymän alas ajamisessa. Sontalastia kaadetaan siis suunnitelmallisesti syyttömien niskaan.

Vyörytys jatkui tällä viikolla, kun liikemies Björn Wahlroos esitti näkemyksiään verotuksesta ja talouskriisistä Financial Times -lehdessä. Eilen julkisuuteen tulleet kommentit herättivät tuttuun tapaan runsaasti porua. Wahlroosin rooli kotimaan mediassa on suhteettoman suuri: kun Nalle The Great puhuu, niin kansa kuuntelee – ihan sama minkälaisia aivopieruja tupsahtelee ilmoille.

Tällä kertaa Wahlroos oli sitä mieltä, että ”rikkinäisiä perheitä” ei tulisi tukea verovaroin. En tiedä minkälaista lopullista ratkaisua Nalle on suunnitellut esimerkiksi sille viiteryhmälle, jossa olen itse kasvanut eli ajoittain työttömyydestä kärsineiden/kärsivien yksinhuoltajaperheiden kasvateille. Voimme vain arvailla.

Wahlroosin esittämissä kommenteissa kiinnostavinta eivät kuitenkaan ole nämä raikkaat 30-lukulaiset sosiaalidarwinistiset tuulahdukset. Uskomattominta on oikeastaan se, että Wahlroosin mielestä talouskriisiä ovat vauhdittaneet liiallinen verotus ja ”eurooppalainen sosiaalinen malli”.

Todellisuudessa pankkien täysin holtiton lainananto ja todellisesta lisäarvosta irrotetut mielikuvitukselliset sijoitusinstrumentit ovat suurimpia syyllisiä koko kriisin takana. Tuottoa tässä pähkähullussa pelissä kasvattaakseen pankkien oli pakko jotenkin irrottautua 8 prosentin vakavaraisuusvaatimuksista.

Hätiin tulivat instrumentit, joiden avulla lainoja voitiin paketoida ja poistaa ulos, jonka jälkeen uusien lainojen ulosmyynti oli (ja on edelleen, koska systeemiin ei ole tehty muutoksia) jälleen mahdollista. Näin syntyy kupla, joka poksahtaa ajan myötä. Toki toimintaan liittyy myös muita toimijoita ja elementtejä, mutta tässä kuvio näin yksinkertaistettuna.

Pankkiirina Wahlroos tietää tämän kuvion varmasti aivan hyvin, mutta ei tietenkään halua paskoa omaan pesäänsä, joten syyttävä sormi on ohjattava osoittamaan jonnekin muualle.

Vyörytys sai jatkoa heti samana päivänä, kun Wahlroosin tukeman kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esitteli omat visionsa verotuksen uudistamiseksi – tai pikemminkin porvarihallituksen tekemien uudistusten jatkamiseksi. Katainen ilmoitti sisällöltään muuten varsin ohueksi jääneessä kirjoituksessaan haluavansa myös jatkossa keventää verotusta.

Valtion verokertymä on tällä hetkellä vuositasolla noin 30 miljardin kokoluokkaa. Tästä potista on Kataisen johdolla jo leikattu pois arvioista riippuen 6,5–8 miljardia erilaisin toimenpitein, joista merkittävimmät ovat olleet suurituloisia hyödyttävät verohelpotukset ja suuria yrityksiä hyödyttävä Kela-maksun poisto. Jokainen voi itse laskea kuinka paljon Kela-maksun poisto hyödyttää vaikkapa alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä (palkkakulut x n. 0,02).

Viimeksi mainittu oli silmänkääntötemppu parhaasta päästä, sillä suuryritykset ovat jatkaneet taantumassa työntekijöiden joukkoirtisanomisia ja samalla jakaneet miljoonaluokan osingot omistajilleen. Kyseessä oli siis epäsuora tulonsiirto kaikkein rikkaimmalle kansanosalle.

Katainen ei tietenkään puhu ääneen veronkevennysten seurauksista. Jos näin massiivista verokertymän alasajoa jatketaan, palveluiden ja perusinfrastruktuurin tilanne pahenee entisestään. Silloin leikataan.

Mistä näitä veronkevennysdogmeja sitten oikein tulee? Vastaus saatiin tänään, kun kansainvälinen valuuttarahasto IMF tuli julkisuuteen leikkauslistoineen. Helsingin Sanomat uutisoi näyttävästi IMF:n esittävän Suomelle miljardiluokan leikkauksia julkiseen talouteen ja samaan aikaan – kuinka ollakaan – veronkevennyksiä. Samaa esitti siis myös valtionvarainministeri, tosin naminamiin paketoituna.

Sopii kysyä, onko tämä edes enää mikään uutinen? Onko IMF tai toinen nykytalouden luonnonlakeina pidettyjä uskonkappaleita suoltava OECD koskaan esittänyt minkäänlaisia muita vaihtoehtoja millekään maalle, riippumatta talouden rakenteesta tai ongelmien syistä?

Olemme jälleen tilanteessa, jossa meille esitetään yksi mahdollinen vaihtoehto ainoana sellaisena. Miettikääpä sitä.

Tämä blogi jää nyt pienelle tauolle jalkapallon MM-turnauksen takia. Sillä välin kannattaa seurata Kansan Uutisten kisablogia osoitteessa: http://www.kansanuutiset.fi/blogit/ajankohtaista.

PS. Futiskolumniarkisto on myös päivitetty. Sitä pääsee lukemaan täällä. Jutut löytyvät myös Kansan Uutisten verkkosivuilta.