Oulun kaupunki päätti maanantai-iltana luopua kiistellystä kallioparkkihankkeesta. Ratkaisun taustalla on virallisen tiedonannon mukaan ”tontinomistajien odotettua heikompi sitoutuminen maankäyttösopimuksiin ja maanpäällisen rakentamisen investointeihin” sekä toisaalta ”kalliotilojen korkea urakkahinta ja samalla hankkeen kokonaiskustannusvaikutus kaupungin talouteen.”

Eli på finska:

1) Kallioparkin alkuperäinen hinta-arvio liikkui 30 miljoonan euron tienoilla (700 autopaikkaa). Uusimmissa arvioissa hinta oli kaksinkertaistunut 60 miljoonaan (900 paikkaa). Tämä katkaisi kamelin selän ja hankkeen taustalle vahvasti linnoittautuneet virkamiehetkin joutuivat tarkastamaan näkökantojaan.

2) Liike-elämältä ei herunut enää tukea (rahaa) paisuneelle hankkeelle

Kaupunginjohtaja Matti Pennanen ilmoitti tiedotteessaan kaupungin ”kehittyvän joka tapauksessa”. Vain painopiste siirtyy. Kuulostaa periaatteessa hyvältä, vaikka konkreettiset kehitysehdotukset vielä puuttuvatkin.

”Kaupunki aloittaa perusselvitykset, joissa linjataan keskustan kokonaiskuva uudesta näkökulmasta liikenteellisesti, mutta ennen kaikkea kaupungin tavoitteet kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti sekä elinkeinopoliittisesti”, Pennanen informoi tiedotteessaan.

Jatkossa sopii toivoa, että keskustaa aletaan nyt kehittää joukkoliikenteen ehdoilla. Uuteen perusselvitykseen on otettava siis täysin erilainen lähestymiskulma.

Harmillista asiassa on tietysti se, että alun perin rajusti alakanttiin tehty kustannusarvio mahdollisti taloudellisesti toteuttamiskelvottoman hankkeen etenemisen näinkin pitkälle. Rahaa meni kankkulan kaivoon muutamia miljoonia euroja.

Tässä vielä parin vuoden takainen blogikirjoitukseni kallioparkista (huom. tuossa vaiheessa hinta-arvio oli vielä ”vain” 20 miljoonaa:
Rahat Raattiin ja kallioparkkiin

Muutamia aiheeseen liittyviä linkkejä:
Oulun Vasemmistoseuran blogi
Kalevan Juttutuvan kommentteja aiheesta

Oulussa aloitettiin vuoden 2007 syksyllä liikennöinti citybusseilla, jotka ajavat puolen tunnin välein kolmella linjalla lyhyttä kaupunkireittiä. Nyt hieman yli vuoden verran käytössä olleista citybusseista on käyty laajaa ja ajoittain kipakkaakin julkista keskustelua. Ohessa muutamia argumentteja sekä puolesta että vastaan.

Plussia: Matkustajia on kaupungin edustajan mukaan ollut ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 150 000, mikä on suurempi määrä kuin ennalta arvioitiin. Matkustajamäärä osoittaa, että linjoille on tarvetta. Alhaisempi lipun hinta (1,5 euroa) on ollut myös positiivinen ja oikea ratkaisu.

Miinuksia: Reitit on suunniteltu osittain väärin, joten ne eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla siirtymäliikennettä.  Pahimmat ongelmat ovat C-linjalla eli Limingantullin linjalla, jossa bussit ajavat usein tyhjillään.

Itse kehittäisin jatkossa citybussiliikennettä seuraavalla tavalla:
1) Vakituiset vuorot ruuhka-aikoihin. Eli silloin ajetaan aikataulun mukaisesti, kun käyttöaste on tarpeeksi suuri. Painopisteen on oltava Heinäpää-Tuira-Intiö-Raksila -alueella.
2) Muina aikoina liikennettä kehitetään tilausliikenteen suuntaan. Hyvä malli löytyy Helsingistä, jossa kaupunginosien postinumeroiden mukaan merkityt Jouko-palvelulinjat korvasivat perinteiset palvelulinjat tämän vuoden alussa. Jouko-bussit ajavat kiinteitä linjoja päivisin ja ovat tarvittaessa myös tilattavissa puhelimitse käyttöön tarpeen mukaan. Vastaava malli toimisi epäilemättä myös Oulussa.

Sivujen kuukauden kysymyksessä udellaan nyt mielipidettä Oulun seutua koskeviin kuntaliitoksiin. Muun muassa valtiosihteeri Raimo Sailas on vaatinut Oulun alueen kuntien yhdistämistä yhdeksi Suur-Oulun kunnaksi.

Edellisessä kysymyksessä kyseltiin bussilipun sopivaa hintaa Oulussa. Vastauksia tuli yhteensä 106. Yli puolet vastaajista kannatti euron hintaista lippua. Ohessa tulokset kokonaisuudessaan:

50,9% Euron 
28,3% Kaksi euroa
17,9% Joukkoliikenteen tulee olla ilmaista
1,9% Kolme euroa tai enemmän
0,9% Nykyinen hinta (2,90) on passeli

Pohjois-Pohjanmaan vasemmisto esitti 12.9., että Oulun, Oulunseudun ja Oulunkaaren seutukunnan radanvarsikunnat aloittavat ennakkoluulottoman selvityksen raidelähiliikenteen kehittämiseksi ja aloittamiseksi. Piirijärjestön kannanotto löytyy täältä.

Lähiraideliikenteen kehittäminen on ehdottomasti kannatettava ajatus. Oulun alueelta löytyy raiteita niin pääradan suuntaisesti kuin myös idän suunnalla Kajaania kohti mentäessä. Kaavoituksessa voitaisiin painottaa rakentamista radanvarteen erityisesti Pohjois-Oulussa, jossa Tuirasta pohjoisen suuntaan kuljettaessa löytyy useita mahdollisia lähiliikenneaseman paikkoja. Esimerkiksi Alppilassa rakennetaan uutta asuinaluetta entisen Rajavillen betonielementtitehtaan tontille, jonka välittömässä läheisyydessä kulkee Rovaniemen rata. Myös Toppilan ja Rajakylän kaupunginosat ovat aivan radan varrella.

Ilmastonmuutos ja energian kallistuminen tulevat aiheuttamaan suuria mullistuksia niin lähi- kuin kaukoliikenteessäkin, joten liikennesuunnittelussa tarvitaan ennakkoluulotonta otetta. Lähiraideliikenteen kehittäminen on yksi tapa vastata tämän muutoksen tuomiin haasteisiin.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti eilen joukkoliikenteen määrärahoista. Valitettavasti ympäristön ja kaupunkilaisten tasavertaisten toimintamahdollisuuksien kannalta erittäin tärkeissä joukkoliikenneasioissa mentiin taas metsään niin että varvikko vain ropisi. Vaikka valtuusto myönsi 120 000 euron korotuksen määrärahoihin, aikuisten kertalipun hinta nousee 2,90 euroon ja lasten lipun hinta 1,50 euroon. Lisäsumma takaa ainoastaan sen, että kuukausilippuihin ei tule korotuksia.

Tavallisen kertalipun hinta on jo pöyristyttävällä tasolla ja asettaa kaupungissa bussia käyttävät todella eriarvoiseen asemaan. Oulu käyttää edelleen aivan liian vähän rahaa joukkoliikenteeseen asukasta kohti. Valtuutettu Lyly Rajala totesi valtuustossa joukkoliikenteen toimivuuden olevan paljon kiinni siitä, mitä kaupunki on itse valmis siihen sijoittamaan. Tämä pitää tasan tarkkaan paikkansa. Nyt panostukset ovat surkuhupaisalla tasolla ja se tulee valitettavasti näkymään myös bussiliikenteen käyttöasteessa.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on oltava nykyistä reilusti edullisempi ja sitä kautta vetovoimaisempi joukkoliikenne. Tilanteessa ei riitä se, että kuukausilippujen hinnat pysyvät ennallaan. Lähtökohtana on oltava huomattava pudotus niin kerta- kuin kuukausilippujen hintoihin.

Joukkoliikenteen kunnallistaminen tai muuttaminen osuuskuntapohjaiseksi toiminnaksi voisivat olla toimivia ratkaisuja kurjistuvassa tilanteessa. Tällöin keskiöön nousisi palvelun käytettävyys voitontavoittelun sijasta.

Bongasin eilen Kalevan pääkirjoitusosastolta oli erinomaisen kirjoituksen Oulu15-kahakoinnista. Jutun kirjoittaneen Antti Ervastin mukaan nykyaikaan ei kuulu “kaikkien kulttuuriasioiden hoitaminen jäykästi kulttuurijohtaja- ja virastolähtöisesti”. Tästä asiasta voi olla helposti samaa mieltä. Laitoksilla on paikkansa, mutta muuta kulttuurikenttää ei sovi lyödä korville.

Onneksi myös kaupunginhallituksessa käytettiin lopulta järkeä. Se päätti eilisiltana palkata hankkeen työntekijät Oulun kaupungin omalla rahalla, vaikka päätös EU-tuesta on vielä ainakin jonkin aikaa jäissä. Hanke jatkuu siis keskeytymättä. Hieno ja tärkeä juttu Oulun kulttuurielämälle. Projektin hallintosuhteet tosin muuttuvat hieman, kun sitä tulee vetämään erillinen kehittämisjohtaja. Jatkossa selviää, miten lisäbyrokratia vaikuttaa projektin toimivuuteen.

Mielipidepalstalla puhutti Pohjanmaan radan tilanne. Käytän itsekin vilkkaasti liikennöityä rataa jatkuvasti työ- ja vapaa-ajan asioissa.

Oulu-Seinäjoki -pätkän peruskorjauksen pitäisi alkaa pian. Outoa kyllä, se toteutetaan 1-raideremonttina, joka tuo mukanaan häiriöitä yöjunaliikenteeseen pitkäksi aikaa. Yhden raiteen remontoiminen myöskään ratkaise kasvavan junaliikenteen ongelmia.

On totaalista hölmöilyä olla rakentamatta kaksia raiteita koko matkalle heti. Raskas liikenne kasvaa Talvivaaran kaivoksen myötä ja matkustajaliikenteelle rata on tärkeä suoni pohjoiseen. Kun nämä seikat yhdistetään 1-raideremontin mukaan tuomiin suuriin ongelmiin liikennöinnissä, ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen. Kaksi raidetta on parempi vaihtoehto.