Bisnesmaailman opit valtaavat yhä enemmän jalansijaa suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Uusi yliopistolaki on tuomassa yritysmaailman edustajat yliopistojen hallituksiin taistelemaan omien etujensa puolesta. Tämä trendi ei koske enää vain korkeakouluja. Samoja toimintatapoja ajetaan nyt sisään myös maamme peruskouluihin.

Eräs esimerkki yritysmaailman ja koulujen tiivistyvistä suhteista on vuonna 2010 Ouluun valmistuva uusi Ritaharjun yhtenäiskoulu, joka kuuluu Microsoftin sponsoroimaan School of the Future -hankkeeseen. Koulusta kaavaillaan jatkoa Oulun teknologiaihmeelle. Hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä koulumaailman kanssakäymistä yritysten kanssa.

School of the Future -hankkeessa yritykset tuodaan mukaan koulun kehittämiseen. Uusimman Opettaja-lehden Ritaharjun koulua käsitelleen jutun mukaan suunnitteilla on muun muassa tuote-esittelyjä kouluihin. Ajatus tuntuu hyvin omituiselta. Mikä on tällaisten esittelyiden opetuksellinen funktio?

Bisnesajattelun ajaminen peruskoulumaailmaan on huolestuttavaa varsinkin siinä mielessä, että tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset sopivat erityisen huonosti koulumaailmaan. Markkinaehtoisuus ja elinkeinoelämän tarpeet määrittävät jo nyt liikaa koulujen toimintaa. Koulun tehtäviin pitäisi kuulua muutakin kuin valmistaa lapsia jatko-opintoihin ja työelämään. Koulu ei ole pelkästään osaajatehdas. Sinne kuuluvat myös leikit ja luova toiminta.

Tarvitsemme tiukat pelisäännöt näissä asioissa. Yritykset eivät saa vaikuttaa opetussuunnitelmien sisältöön. Koululaitoksen tulee seistä vahvasti omilla jaloillaan ja toteuttaa itsenäisesti ennen kaikkea sivistyksellisiä periaatteita. Koulujen ei tarvitse alistua yritysten pelinappuloiksi.

Koulumaailman sitominen Microsoftin kaltaisen yrityksen toimintaan on myös erittäin kyseenalaista. Microsoft käyttää jatkuvasti väärin määräävää markkina-asemaansa ja käyttää Windows-monopoliaan kuluttajien valintojen rajoittamiseen. On hyvin arveluttavaa, että koulutoimi on näin läheisessä yhteistyössä epäasiallisia keinoja toiminnassaan käyttävän yhtiön kanssa.

Hallitus ja opetusministeriö ovat näyttäneet tässä asiassa kehnoa esimerkkiä. Pääministeri Vanhanen tapasi viime vuoden tammikuussa Yhdysvaltain matkallaan Microsoftin pääomistajan Bill Gatesin. Gates teki vierailun yhteydessä Suomelle ohjelmistolahjoituksen, joka otettiin opetusministeriössä avosylin vastaan. Näyttää siltä, että vastalahjaksi Microsoft saa huseerata maamme kouluissa mielensä mukaan. Kotimaisten ohjelmistoyritysten sijaan halutaan näemmä tukea monikansallista jättiä, joka potkii pienemmät toimijat epäeettisin keinoin ulos markkinoilta.

Tänään saatiin selkeä signaali kaupunkilaisilta koskien Kastellin suurkouluhanketta. 77 % prosenttia Kalevan kyselyyn vastanneista vastustaa hanketta. Omia näkemyksiäni suurkouluista ja peruskoulun tulevaisuuden haasteista voi lukea viime maanantaina täällä julkaistusta blogikirjoituksesta.

KALEVA 

Oululaiset eivät lämpene Kastellin suurkouluhankkeelle. Kalevan Suomen Gallupilla teettämässä mielipidemittauksessa 77 prosenttia tutkimukseen vastanneesta tuhannesta äänestysikäisestä on suurkoulun rakentamista vastaan.

Rakentamisen puolesta on vain 17 prosenttia vastanneista. Mielipiteensä jättää ilmaisematta kuusi prosenttia.

Oulun kaupunginvaltuusto käsitteli suurkouluasiaa reilu viikko sitten maanantaina. Kaupunginvaltuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Asiaan palataan kunnallisvaalien jälkeen.

Suurkoulun rakentamissuunnitelmat ovat herättäneet voimakkaita tunteita myös Kaleva.plussan Juttutuvassa. Asiasta käydään kuumaa keskustelua otsikolla suurkoulu–surukoulu. Tekstien päävire on negatiivinen.

Kastellin monitoimitalon nimellä kulkeva kokonaisuus on tiettävästi suurin suunnitteilla oleva kouluhanke Suomessa.

Monitoimitaloa suunnitellaan Kontinkankaalle Oysin läheisyyteen Sairaalarinteelle. Koulurakennukseen tulee muun muassa päiväkoti, peruskoulun ylä- ja alaluokat, lukio ja sairaalakoulu. Taloon kaavaillaan myös liikuntasaleja, kirjastoa ja nuorisotiloja.

Valmistuttuaan siitä tulisi reilusti yli 1 500 ihmisen työyhteisö, jossa lapset ja nuoret käyvät koulutiensä esikoulusta ylioppilaaksi.

Vasemmistofoorumi julkaisi kuun alussa peruskoulun nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevän “Koulu ja valta” –pamfletin, jossa kirjoittajat pohtivat miten peruskoulua tulisi kehittää yhteisönä. Teos on rohkea poliittinen analyysi koulun tulevaisuuden haasteista ja ratkaisumalleista, joiden avulla alun perin peruskoulujärjestelmään olennaisena osana kuuluneet pehmeät arvot, kuten välittäminen ja läheisyys, voitaisiin palauttaa arvoiltaan koventuneeseen koulumaailmaan. Kirjoittajien mielestä markkinaehtoisuus ja elinkeinoelämän tarpeet määrittävät nykyisin liikaa koulujen toimintaa.

Pamfletin avaa tutkija Sari Vesikansan kirjoitus, jossa palataan peruskoulun juurille. Vesikansa korostaa alkuperäiseen peruskoulun ideaan olennaisesti kuulunutta ajattelua, jossa koulun tehtäviin kuului muutakin kuin valmistaa nuoria jatko-opintoihin ja työelämään. Hyvä koulu huomioi ihmisen kulttuurisena, sosiaalisena, psyykkisenä ja fyysisenä olentona. Hyvään kouluun kuuluvat myös leikit ja luova toiminta.

Kouluasioita on pohdittu laajemmin Vasemmistoliitossa kuluneen vuoden aikana. Toteutimme keväällä yhdessä Espoossa kuntavaaliehdokkaana olevan Aija Typön kanssa peruskoulukyselyn, jossa puoluetta lähellä olevat opetusalan ammattilaiset pääsivät kertomaan näkemyksiään peruskoulun tilasta. Kyselyyn vastasi 123 ihmistä. Ykkösasioiksi kyselyssä nousivat liian suuret ryhmäkoot. Myös kouluterveydenhuoltoon ja erityisopetukseen tarvitaan vastaajien mukaan lisää panostuksia.

Koulukysymykset liittyvät vahvasti tuleviin kuntavaaleihin. Oulussa Kastellin suurkouluhanke etenee hurjaa vauhtia, vaikka kaupunkilaiset ja kasvatusalan asiantuntijat ovat esittäneet rajua kritiikkiä hanketta kohtaan. Esimerkiksi lapsivaikutusten arviointia ei ole hankkeen puitteissa tehty lainkaan.

Kouluhanke on massiivinen: Karjasillan ja Kastellin lukio yhdistetään. Saman katon alle tulee muun muassa yhtenäinen 1.–9.-luokkien peruskoulu, päiväkoti ja nuorisotoimen tiloja. Näin valtava yksikkö on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta erittäin kyseenalainen ratkaisu. Kenelle se sopii oikeasti? Pystytäänkö oppilaita todella tukemaan oppimisen tiellä tulevissa vaikeuksissa ja ongelmatilanteissa? Suurkoulun rakentamisesta ei saatu onneksi hankkeen kannattajien ajamaa pikapäätöstä. Hanketta käsiteltiin viime maanantaina kaupunginvaltuustossa ja asia jäi pöydälle. Nyt on vakavan pohdinnan paikka.

Suurkouluhanketta ajavien kannattaisi tutustua opettaja Annika Lutherin kirjoitukseen Koulu ja valta –pamfletissa. Luther arvostelee kirjoituksessaan nykysuuntausta, jossa korostetaan oppilaan oikeutta saada yksilöllistä opetusta ja oikeutta omiin valintoihin, mutta samaan aikaan siirretään opetusta tehokkuuden nimissä yhä suurempiin yksiköihin. Tämä yhtälö on mahdoton. Markkinalogiikka ei toimi koulumaailmassa.

PS. Koulu ja valta –pamflettia voi tilata Vasemmistofoorumista 10 euron hintaan. Peruskoulukyselyn tuloksia ja analyysiä voi kysellä allekirjoittaneelta (jaakko.alavuotunki(a)gmail.com)