TV2:n Dokumenttiprojekti esittää tänään klo 22.55 eduskuntatyöhön liittyvän ja erityisesti valiokuntatyötä kuvaavan Liikkumavara -dokkarin. Kannattaa tsekata!

Annika Grofin jännittävässä dokumentaarissa katsojat pääsevät muutaman keväisen kuukauden ajaksi suljettujen ovien taakse, poikkeuksellisen lähelle poliittisen päätöksenteon hermokeskusta. Liikkumavara valottaa suomalaista vallankäyttöä seuraamalla yhden lain kulkua valiokuntakäsittelystä eduskunnan äänestykseen.

Valiokuntakäsittely on keskeinen osa suomalaista demokratiaa, ja siihen liittyvät esimerkiksi asiantuntijoiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemiset. Hallitus ja oppositio ottavat valiokunnissa yhteen konkreettisista lainkohdista, jotka tulevat vaikuttamaan kansalaisten elämään. Lakia puidaan myös eduskuntaryhmissä ja siitä kuiskutellaan käytävillä. Vaikea päätös hiertää sitä puoltaviakin edustajia, mikä herättää kysymään: onko totuus demokraattisesta prosessista, etteivät valiokunnat voi asettua hallituksen esityksiä vastaan? Eräs edustajista toteaakin karusti: ”Me tehdään niin kuin isot pojat määrää”.

http://www.docpoint.info/node/467

Minua haastateltiin Oulun Ylioppilaslehden heinäkuussa ilmestyneeseen kaupunkijakelunumeroon. Sami Pekolan kirjoittama juttu “Kurkistus kansanvallan keskipisteeseen” löytyy Oulun Ylioppilaslehden sivuilta.

Moni kehui porvarihallituksen viime syksynä tekemää opintotuen korotusta historialliseksi. Uudistus oli tietysti kaivattu juttu, mutta sen käytännön vaikutukset jäävät valitettavan vähäisiksi, kuten alla oleva MTV3:n sivuilta bongaamani uutinen kertoo. 

Opintotukea vaivaa sama perusongelma kuin useimpia eläkkeitä ja toimeentulotukea. Sitä ei ole sidottu indeksiin. Nykyisellä inflaatiokehityksellä pienet korotukset on syöty hetkessä. Jos tuki sidottaisiin indeksiin, se ei laahaisi jatkuvasti nousevien elinkustannusten perässä.

Muutakin korjattavaa löytyy edelleen. Valtio ei ensi vuonnakaan maksa opintorahan asumislisää ympärivuotisesti eikä kohtele toisen asteen opiskelijoita yhdenvertaisesti muiden opiskelijoiden kanssa.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/08/686297

Korotus ei parantanut opintorahan ostovoimaa

Opintorahan korotus ei ole parantanut opiskelijoiden taloudellista asemaa.

Kasvava inflaatio ja yleinen hintatason nousu ovat syöneet opintorahaan elokuun alusta tullutta 15 prosentin korotusta, kirjoittaa sanomalehti Keskisuomalainen.

Lehden haastattelema opetusministeriön ylitarkastaja Virpi Hiltunen pitäisi opintorahan sitomista elinkustannusindeksiin hyvänä vaihtoehtona, sillä silloin opintorahan määrä tarkistettaisiin aina suhteessa yleiseen ansiotasoon ja elinkustannuksiin.

Viidentoista prosentin korotus opintorahaan merkitsee noin 40 euroa kuukaudessa. Edellisen kerran opintorahaa korotettiin 1990-luvun alussa.

Suurta sosiaaliturvauudistusta masinoiva sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä oli tiistaina Uutislehti Demarin haastattelussa. Kaiku askelten oli hyvin tuttu. Porvarihallitus haluaa Suomeen sosiaaliturvajärjestelmän, joka lisää kannustavuutta. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että “pummit” potkitaan sohvalta töihin sosiaalietuuksia heikentämällä ja ehdollistamalla.

Vallalla on käsitys, jonka mukaan sosiaalietuuksien väärinkäytökset olisivat Suomessa isokin ongelma valtiontalouden kannalta. Tilanne on todellisuudessa päinvastainen. Etuuksia jää enemmän nostamatta tietämättömyyden takia.

Kannustavuuskepeillä ei korjata syrjäytyneiden asemaa. Työhön pakottamisessa ja sosiaaliturvan heikennyksissä ei ole mitään järkeä. Missä kulkee raja? Kenen työttömyys ja syrjäytymisputki ei ole oma syy ja kenen on? Kuka tekee tämän määrittelyn? Näihin kysymyksiin ei ole aukottomia vastauksia, sen vuoksi perustason sosiaalietuuksien on oltava täysin vastikkeettomia.

Sosiaaliturvaan tarvitaan toki mittavia parannuksia. Useimpien etuuksien ostovoima on kuihtunut käsiin inflaation myötä. Indeksikorotuksia kaivataan siis useimpiin sosiaalietuuksiin ja eläkkeisiin. Mielestäni on outoa, että ministeri puhuu nyt toimeentulotuen varaan “heittäytymisestä” taloudellisesti kannattavana ratkaisuna. Minimietuuksien varassa elävät ovat todella pahassa ahdingossa ja vain harva valitsee vapaaehtoisesti tämän tien. Tällaiset lausunnot kertovat lähinnä siitä, kuinka kauaksi moni nykypäättäjä on ajautunut suomalaisen pienituloisen ja syrjäytyneen ihmisen arkipäivästä.

Sunnuntain demo uusiutuvien energiamuotojen puolesta Narinkkatorilla oli onnistunut. Paikalle saapui arviolta 500 ihmistä vaatimaan 30 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ilman ydinvoiman lisärakentamista. Ihmismosaiikki näytti upealta.

Olin itse mukana tapahtuman viestintätiimissä videointihommissa. Kiikuimme valokuvaajan kanssa vastapäisen Scandic-hotellin 7. kerroksessa kuvaamassa tapahtumia.

http://ekakuudetta.info

Videopätkää löytyy Youtubesta: http://www.youtube.com/watch?v=v21xpzMfuw4

Sunnuntaina kaikki paikalle Helsingin Kampin Narinkkatorille! Sadat ihmiset kokoontuvat kello 13.00 torille ja muodostavat keltaisen ihmisbanderollin. Mielenosoittajat vaativat ilmastopäästöjen leikkaamista ilman ydinvoimaa.

“Suomen kaltaisen teollisuusmaan pitää vähentää päästöjä vähintään 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä”, vaatii Leo Stranius Suomen luonnosuojeluliitosta hallituksen ilmasto- ja energiastrategialta.

“Uusia ydinvoimaloita perustellaan päästövähennyksillä, vaikka teollisuuden omatkin selvitykset osoittavat, etteivät päästöt vähenisi uusilla reaktoreilla nimeksikään. Haasteet kun ovat muualla kuin erillisessä sähköntuotannossa. Ilmastostrategiaan on tultava vaihtoehto, jossa energiatehokkuuteen panostetaan voimakkaammin, eikä ydinvoimaa rakenneta”, säestää Kaisa Kosonen Greenpeacesta.

Suomen ilmastostrategiaa laaditaan alimman mahdollisen päästövähennystavoitteen, 20 prosentin pohjalta, vaikka Suomelta tarvitaan suurempia leikkauksia. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavalla ohjelmalla ollaan tähtäämässä liki 40 prosentin vähennyksiin samassa ajassa.

“30 prosentin päästövähennyksiin päästään, kun Suomi lisää uusiutuvaa energiaa ja parantaa energiatehokkuutta EU:n energiapaketin vaatimusten mukaisesti. Lisäydinvoimaa ei tarvita”, Kosonen sanoo.

YLE:n tuoreen kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista vastustaa uutta ydinvoiman ja vain kolmannes kannattaa. Kahta tai useampaa reaktoria kannattaa vain 11 prosenttia suomalaisista. Silti teollisuus valmistelee jopa neljän uuden ydinreaktorin rakentamista. Ristiriita suunnitelmien ja kansalaisten tahdon välillä on ilmeinen.

Keltaista mielenilmausta tukevat Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Greenpeace, Vasemmistonuoret sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto.

Valokuvia toimitusten käyttöön 1.6. klo 15.00 alkaen, lisätietoja ja tapahtuman ohjelma: http://www.ekakuudetta.info